Voittoisa Tarantella jäi purjehdusperheelle, kun kippari Leif Ramm-Schmidt sai sen sopuhinnalla

Kilpailuvietti vie monen mennessään. Suljettuja vesijärjestelmiä valmistavan Hadwacon johtajan Leif Ramm-Schmidtin, 54, kilpa-areena ei ole aivan tuiki tavallinen: hän kipparoi Tarantella -purjevenettä pitkin maailman meriä. Kapteenin rooli onkin tuottanut tulosta, sillä Tarantella on voittanut muun muassa alan harrastajien suuresti arvostaman Gotlannin ympäripurjehduksen Gotland Runtin kuudesti, josta tuli voitto myös tänä vuonna. Näistä neljä on yleisvoittoja. Ensimmäinen voitto tuli jo vuonna 1971.

Ramm-Schmidtin kipparoimat purjehdukset Tarantellalla uhkasivat kuitenkin loppua vuonna 1992, kun hänen isänsä Heinz, joka tulloin omisti tämän Swan-tyypin veneen, ryhtyi myymään sitä.
- En aluksi edes tiennyt, että isäni kauppaa venettä. Onneksi ehdin perheeni kanssa väliin, ja lyhyen neuvottelun jälkeen isä möi paatin minulle pienellä alennuksella, tosin sillä ehdolla että hän saa käyttää venettä vapaasti silloin kun haluaa, jo pienestä pitäen purjehtinut Ramm-Schmidt muistelee.

Nyt Tarantella on purjehtinut Ramm-Schmidtien luotsauksessa jo sen rakennusvuodesta 1970 lähtien. Heinzin ja Leifin lisäksi perheestä kilpapurjehtivat myös Leifin veli Michael sekä poika Henrik.

Gotlannin ympäripurjehdus Gotland Runt sai viime vuonna erityistä huomioita osakseen, kun yksi purjehtija joutui veden varaan ja menehtyi. Ramm-Schmidtin mukaan onnettomuus olisi voitu estää turvavaljaisiin kiinnitetyillä lisäremmeillä, jotka pitää valjaat kiinni myös haarojen välistä. Nyt uhria ei saatu nostettua ylös, koska turvavaljaat liukuivat haverissa menehtyneen päältä pois.
- Sen jälkeen olemme panostaneet turvallisuuteen entistä enemmän. Esimerkiksi miehistö tietää nyt tarkalleen miten täytyy toimia, jos joku joutuu veden varaan. Tosin kannella liikuttaessa miehistöllä on turvavaljaat, jolla pyritään estämään horjahtaminen mereen.

Muutoinkin Tarantellan miehistöstä pidetään hyvää huolta. Ainakaan tyhjällä vatsalla veneessä ei tarvitse työskennellä. Siitä pitää itse kippari huolen, joka suunnittelee menuun etukäteen kilpailumatkoja varten.
- Kyllä miehistön täytyy syödä monipuolisesti, jotta se jaksaa purjehtia kolmekin vuorokautta yhteen menoon, Ramm-Schmidt toteaa.

Kilpapurjehdus ei ole mikään halpa harrastus. Sen myöntää myös Ramm-Schmidt, joka on kuitenkin tyytyväinen siitä, että sponsorit ovat tulleet lajiin mukaan entistä enemmän. Tarantellakin seilaa nykyisin suurelta osin sponsoreiden avustuksella, muun muassa purjeet on rahoitettu yhteistyökumppanien avulla.

Yhden sponsorin tukieurot liikkuvat yleisimmin 1000-10 000 euron välissä.
- Näille rahoille löytyy todellakin käyttöä. Suurin yksittäinen kuluerä tulee varusteiden hankkimisesta. Esimerkiksi kovimmassa käytössä olleet purjeet voi joutua uusimaan jopa kolmen vuoden välein ja jo siitä tulee tuhansien eurojen kulut. Lisäksi satamapaikasta ja säilytyksestä tulee omat menoeränsä, Ramm-Schmidt toteaa.

Heinäkuu on loma-aikaa myös Ramm-Schmidtille, ja silloin myös kilpapurjehdus jätetään hieman taka-alalle. Kuluvalla viikolla Ramm-Schmidtit matkasivatkin mökille Lappiin, jossa ladataan akkuja uusia koitoksia varten. Muutoin kesä, aina sen minkä töiltä ehtii, kuluu perheeltä tiivisti purjehduksen parissa.
- Tuntuu, että töiltä ei riitä tarpeeksi aikaa purjehtimiseen. Kuitenkin yrityselämän ja harrastukseni välillä on paljon yhtäläisyyksiä, joten koko ajan oppii uutta vaikka ei purjehdikaan. Esimerkiksi ohjeiden jakaminen ja työntekijöiden (purjehduksessa miehistön) motivointi on sekä työkentällä että harrastuksen parissa oleellista. Tietyissä tilanteissa pitää osata jakaa tehtävät oikein.

Kilpapurjehduksessa miehistöllä on usein tarkkaan rajatut toimenkuvat. Tarantellassa ei tälläisiä noudateta kaavamaisesti, vaan tehtäviä voidaan muuttaa joustavasti tilanteen mukaan.
- Kuitenkin kokonaisuus ratkaisee. Oleellista onkin se, että miehistö on todella innostunut siitä mitä se tekee. Menestymisen osalta purjehduksessa pätee samat lait kuin yrityselämässä. Jos haluat olla paras, sinun täytyy panostaa siihen täysillä. Tällöin mitään ei jää sattuman varaan. Ennen kauden alkua mietimmekin huolella, mitä voidaan tehdä paremmin, Ramm-Schmidt sanoo.

Tarantella kilpailee tavallisesti kuuden hengen miehistöllä, josta puolet on Ramm-Schmidtíen omaa väkeä.
- Joitakin vuosia sitten täyden miehistön saaminen joka kisaan ei ollut kovin helppoa. Nyt on päinvastoin, tulijoita on enemmän kuin mitä voimme ottaa. Olemme muodostaneet sellaisen 12 hengen joukon, josta voimme aina valita tiimin kuhunkin kilpailuun.

Ensi vuoden Gotland Runtiin siis riittäisi tulijoita. Tarantellan kippari on kuitenkin koko kisan suhteen vielä epäilevällä kannalla.
- Voi olla, että ensi vuonna pidämme taukoa. Nyt voiton saavuttamiseen meni neljä vuotta, joten tässä voisi olla hyvä aika hengähtää, ainakin Gotland Runtin osalta, Ramm-Schmidt hymähtää.